Ruokailutila ja olohuone ovat yhtä suurta, avointa tilaa. Ennen remonttia asunnossa oli valtavasti käytäviä ja komeroita. Mallinukke on ollut aikoinaan Marimekolla.
kuvaussuunnitelu Mia Lundberg teksti Jaana Kivipelto-Tulkki kuvat Hanna Linnakko
Ruokailutilan marmorinen takka on alkuperäinen ja tehty ensimmäisen asukkaan, päätoimittaja Alli Wiherheimon toiveiden mukaan. Takassa poltetaan nykyisin vain kynttilöitä. Teos takan yläpuolella on Björn Weckströmin Osuma. Karuselli-tuoli on ostettu Tori.fi:n kautta ja kunnostettu.
Eteisessä oli pimeä halli, ja koko asunto oli yhtä käytävää ja komeroa. Asunnon pintoja oli remontoitu viimeksi 70-luvulla. Olohuoneen sisempi ikkuna pysyi kiinni vain kiven avulla.Kovilla keleillä lunta tuiskutti myös tupaan.
Asunto ei todellakaan ollut rakkautta ensi-
silmäyksellä. Remontoitavaa riitti, mutta sijainti ja neliöt täsmäsivät.
– Halusimme vähemmän osoitteita, ruohonleikkuuta, lumitöitä ja autolla ajamista, Saija Saarela kertoo.
Ruokailutila on entinen eteishalli. Pöytä on Ilkan vanha. Se sai parikseen Tapiovaaran raikkaan valkoiset Aslak-tuolit. Seinällä on harvinainen heräteostos päiväkävelyllä: Pekka Parviaisen suurikokoinen teos. Kattovalaisin Valinten, Alvar Aallon suunnittelemat jalkavalaisimet Artek 2nd Cycle -liikkeestä.
Pohja taipui uudeksi
Apuun tuli arkkitehti Kari Lappalainen.
– Ilman arkkitehdin apua emme olisi uskaltaneet tehdä niin radikaalia muutosta pohjaan kuin teimme. Kotimuseossakaan emme halunneet asua, Saija Saarela sanoo.
Ennen joulua 2013 saatiin ensimmäiset luonnokset uudesta kodista. Saija ja Ilkka pyörittelivät luonnoksia yhdessä arkkitehdin kanssa, kunnes löytyi täydellinen ratkaisu.
– Parempaa emme olisi voineet saada.
Kaikille lapsille saatiin omat huoneet, kun keittiö siirrettiin entiseen käytävätilaan purkamalla kiinteitä komeroita ja yksi wc sekä pienentämällä kahta makuuhuonetta.
Pastilli-tuolin mitoitus on kuin tehty Saijalle. Tuolit ostettiin käytettyinä ystävän lapsuudenkodista. Saijan äidiltä saatu ryijy pehmentää akustiikkaa. Senkin päällä oleva valaisin on löytö edellisen kotitalon kierrätyshyllystä.
Olohuoneen sohvapöytä on Ilkan suvun vanha kapioarkku vuodelta 1826. Kirjahyllyn päällä on Björn Weckströmin lasia. Taustalla näkyy Jyrin huone.
Kodin sisustus on yhdistelmä perittyjä ja käytettyinä hankittuja löytöjä. Sohva on Ilkan isoäidin vanha. Matto on asunnon ikäinen, vuodelta 1932, ja löytö Tori.fi:sta. Kattovalaisin on Fasetista.
Funkiskodin kolmannet asukkaat
On kolme yötä jouluun, ja olohuoneessa komeilee tuuhea kuusi juhlapuvussaan. Saija ja Hanna, Saijan nuorempi tytär, ovat hakeneet kuusen läheiseltä Töölöntorilta.
– Kuusenhakureissu on yhteinen perinteemme.
Tyttäristä vanhempi, 23-vuotias Hertta, vastaa perheen piparkakkutalosta. Keskustelua joulun aiheesta käydään pitkään. Rakennetaanko tänä jouluna maailmanpyörä, lentokone, Finlandia-
talo vai oma kotitalo?
Vuonna 1932 valmistuneella, Hesperianpuiston varrella sijaitsevalla funkistalolla onkin mielenkiintoinen historia. Sen rakennuttivat osakkaat, eivät grynderit. Talon suunnitteli arkkitehti Kaarlo Borg, joka on suunnitellut myös Helsingin Postitalon. Opetusneuvos ja Kotilieden pitkäaikainen päätoimittaja Alli Wiherheimo oli katsellut aurinkoista kalliota passeliksi rakennuspaikaksi jo silloin, kun hän haaveili omasta kodista asuessaan äitinsä ja veljiensä kanssa. Alli emännöi tätä kotia lopulta vuosikymmeniä.
Saija ja Ilkka ostivat asunnon rovasti Martti Nortian ja hänen vaimonsa perikunnalta. Nortiat olivat huoneiston toiset asukkaat, Saarela-Mattilat kolmannet. Saijalle ja Ilkalle jäi osa Nortioiden kirjastoa, joten asunnon historia on läsnä kodissa.
Olohuoneen erkkeristä on avarat näkymät sekä Töölönlahdelle että Taivallahden suuntaan. Kevään vaihtuessa kesäksi Hesperianpuisto on kauneimmillaan, kun puiston kymmenet hevoskastanjat puhkeavat kukkaan. Ikkunalaudalla on Björn Wecsktrömin lasiveistos Stonehenge II sekä akryyliset tuolit, jotka on teetetty Weckströmin alkuperäisten tuolien mukaan ja luvalla.
Jyri kotiutuu armeijasta jouluksi. Iso huone on jaettu kahdeksi. Seinän takana on Rikun huone. Sänky ja kaappi ovat Ilkan isoäidin aikoinaan teettämät. Timantti-tuoli on Harry Bertoian, Artek-tuoli on Saijan bongaama roskalavalöytö. Maalaus seinällä Eeva Kokin.
Barokki ja skandityyli yhdistyivät
Kun kaksi kotia yhdistettiin, yhdistettiin myös kaksi erilaista tyyliä.
– Ilkalla oli Mäntsälän-kodissaan kierre-
barokkia ja tummaa tammea. Minun kotini Katajanokalla oli tyyliltään skandinaavinen ja selkeä. Mutta kun kaksi aikuista tapaa, sitä on jo valmis kompromisseihin, Saija sanoo.
Yhteistä Saijalle ja Ilkalle on laadun ja vanhan arvostaminen. Kodin sisustus onkin kaunis ja hallittu yhdistelmä tyylejä ja aikakausia. Uutena ei ole ostettu juuri mitään.
– Se on ideologinen valinta. Meillä on sellainen periaate, että otetaan mitä on. Katsoimme ensin, mitä meillä on ja millainen soppa aineksista syntyisi. Sitten lisäiltiin vähän sitä sun tätä, kunnes keitos alkoi maistui meille mieleiseltä.
Keittiölle raivattiin remontissa tila entiseen käytävään purkamalla yksi wc ja vanhoja kaapistoja sekä lyhentämällä kahta makuuhuonetta. Kaapistot ovat Virosta Timber-meisterilta, tasot ovat betonia. Saija kerää vanhoja lastentuoleja. – Vaikka elämä on ollut niukkaa, ei kaikki ole ollut silkkaa kaskenpolttoa, sillä nämä tuolit on tehty rakkaudella, Saija sanoo.
Piparkakkutalo on Hertan käsialaa. Talon aiheesta käydään keskustelua pitkin syksyä. Taustalla näkyy Saijan äidiltä saatu Muuttolinnut-ryijy.
Vihreä pässi pääsee esiin vain jouluisin ja pääsiäisenä.
Kyläkaupasta ja lapsuudenkodeista
Saijan isovanhemmilla oli Oriveden Leväslahden kylässä kyläkauppa. Osa esineistä on peruja Saijan vanhemmilta, isovanhemmilta ja myös Saarelan kyläkaupasta. Paljon esineitä on myös Ilkan suvulta.
Ystävät myös tarjoavat esineitään Saijalle ja Ilkalle, jos sopivia tulee vastaan. Sellaiset ovat esimerkiksi punaiset Pastilli-tuolit, Eero Aar-
nion suunnittelemat klassikot. Ne olivat olleet vuosikymmeniä ystävän lapsuudenkodin uima-
allashuoneessa ja ostettaessa homeessa.
– Oli niillä varmaan kelluttu vedessäkin, mutta lasikuitu on ihmeellinen, kestävä materiaali. Me vain pyyhimme pinnat homeesta, ja tuolit olivat taas käyttökunnossa, Saija kertoo.
Erityistä kodissa on Björn Weckströmin taide. Kultasepäksi opiskellut Saija tutustui Weckströmiin haastatellessaan häntä silloisen työnantajansa lehteen. Monien vaiheiden kautta Saija ja Ilkka ystävystyivät taiteilijan kanssa. Saija suomensi 2018 ilmestyneen Weckströmin elämäkerran.
– Arvostan hänen työtään ja toisia ihmisiä kunnioittavaa asennettaan.
Hertan huone on Hannan huoneen vieressä, Hesperianpuiston suuntaan. Sivustavedettävä sänky ja vanha jakkara ovat Saijan mummolasta. Maton Ilkka hankki ensimmäiseen omaan kotiinsa. Vanhat tammi-ikkunat kunnosti entisöijä Tiina Raitaoja. Saija kunnosti itse kaikki asunnon alkuperäiset ikkunankahvat, saranat, ovenkahvat ja lukkohelat.
Kylpyhuone rakennettiin vanhan palvelijanhuoneen paikalle. Kaapisto ja betonitaso ovat Virosta Timbermeisterilta.
Joulu oman perheen kesken
Vaikka remontti oli raskas ja epätoivon hetkiä riitti, viisi vuotta sitten perhe pääsi muuttamaan jouluksi uuteen kotiin. Tosin ihan aluksi Saija asui kolmen lapsen kanssa Töölössä ja Ilkka yhden kanssa vielä Mäntsälässä vanhassa kodissa koulun takia. Mutta uusi koti oli valmis ja kaiken vaivan arvoinen.
Hanna muutti tänä syksynä Lontooseen opiskelemaan, mutta tulee jouluksi kotiin, kuten myös Ilkan poika Jyri. Hän kotiutuu joulukuussa armeijasta. 18-vuotias Riku asuu kotona, kuten myös opintojaan päättävä Hertta.
Joulu vietetään oman perheen kesken.
– Olen rauhoittanut aatot jo vuosia sitten, Saija kertoo.
Jouluksi kaivetaan kaappien kätköistä kirpputorilta löytyneet kankaiset lautasliinat, veikeällä ilmeellä varustettu vihreä pässi, Ilkan kummitädiltä saatu vanha enkelinukke ja Saarelan kyläkaupan varastosta oleva tonttunelikko.
– Joulun tekee se, että silloin käytetään vain jouluna esiin otettavia esineitä. Niissä on oma tunnelmansa.
Saijan ja Ilkan makuuhuone on entisen keittiön paikalla. Vanha kylmäkomero purettiin ja lämpöeristettiin. Huone on sisäpihan puolella, vastapäätä Sibelius-Akatemiaa, joten ikkunoiden ollessa auki kotiin kantautuu elävää musiikkia. Kattokruunu on peritty.
Makuuhuoneen ikkunalaudalla on vanhoja korurasioita. Ne inspiroivat kulta-seppänä työskentelevää Saijaa. Kirppu- torilta löytynyt keramiikkateos ja keraaminen riipus ovat Raija Rauanheimo-Kojosen.
Koti
Töölössä Helsingissä.
Vuonna 1932 rakennetussa funkistalossa 5 h, keittiö ja kaksi kylpyhuonetta, 133 m².
Asukkaat
Kultaseppä Saija Saarela ja yrittäjä Ilkka Mattila sekä lapset Hertta, 23, Jyri, 20, Hanna, 19, sekä Riku, 18.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2